Tämä sivusto kokoaa lyhyesti tietoa siitä mistä polyamoriset ja monisuhteiset voivat löytää apua. Mikäli olet läheinen ja kaipaat tukea, tutustu läheisille-sivuumme.
Polyamoriset ja monisuhteiset ovat monin tavoin samassa asemassa kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Vakiintunutta nimitystä vähemmistöllemme ei ole, mutta suhdevähemmistöt on yksi ehdokas ja monet lukevat monisuhteisuuden seksuaalivähemmistöjen joukkoon. Suhteiden moninaisuus on yleistyvä käsite, jolla avataan tietä keskustelulle ja tietoisuudelle. Kuitenkin siinä missä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat selkeästi tunnustetun vähemmistön asemassa ja niihin kohdistuvilla syrjintä tapauksilla on oikeustapauksia takanaan, monisuhteisuudella ei ole yhtä vakiintunutta asemaa vähemmistönä ja näin vaihtelu siitä, miten vahvasti yhdenvertaisuuslakia tulkitaan eduksemme on yhä pitkälti vahvistamatta oikeustapauksilla.
Neuvonta – Kun tarvitset apua, etkä tiedä minkä tahon puoleen kääntyä, voimme suositella Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskusta ja Sinuiksi ry:n neuvontapalvelua, jotka neuvovat, ohjavat eteenpäin ja myös auttavat ongelmatilanteissa. Myös yhdistyksellä on verkostoja, joita se voi käyttää. Älä siis epäröi kysyä apua.
Vertaistuki – Ilman ystäviä ja juttukavereita, jotka ymmärtävät monisuhteisuutta ja siinä kohdattuja haasteita, monisuhteisuus on saattaa olla todella vaikeaa. Hyvää tarkoittavat monogaamiset ystävät ja sukulaiset valitettavan helposti päätyvät suoraan tai epäsuorasti syyttämään monisuhteisuutta kohdatuista epävarmuuksista ja suhteiden kipukohdista, jolloin itse asiaan, johon tarvitsee apua, ei päästä kiinni ollenkaan. Vertaisten keskuudessa esimerkiksi erilaisissa miiteissä ja verkkokeskusteluissa monet ongelmat ovat tuttuja ja niistä voi puhua suoraan, jolloin niihin myös monesti saa helpommin neuvoa. Vertaisten keskuudessa myös vähemmistöstressi helpottaa, kun voi puhua vapaasti ja olla vapaasti oma itsensä. Lisäksi vertaistuki tarjoaa erinomaista peilauspintaa siihen, millaiset asiat monisuhteisuudessa ovat normaaleja ja hyväksyttäviä.
Vähemmistöstressi – Stressireaktioita ja pelko muiden suhtautumisesta, jota syntyy mm. kun esimerkiksi joudumme jännittämään miten meihin reagoidaan tai missä yhteydessä on turvallista olla oma itsensä. Jatkuva varpaillaan olo ja pelko asiattomista kommenteista, aggressiivisista kohtaamisista ja syrjinnästä aiheuttaa stressitilan, jolla on kielteisiä vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Monisuhteisen ihmisen vähemmistöstressin kokemusta kuvastaa esim. sukujuhlissa kuulumiskeskustelu, jossa hän uskaltautuu puhumaan vain yhdestä kumppanista pelätessään kielteistä suhtautumista. Tärkeimmät avut vähemmistöstressiin ovat vertaistuki ja terapia.
Syrjintä – Syrjintää on ihmisen kohtelu muita huonommin jonkin häneen liittyvän ominaisuuden perusteella. Kohtaamamme syrjintä voi olla esimerkiksi suoraa ulos sulkemista yhteisöstä, suvusta tai kaveripiiristä, työpaikalta ulos savustamista tai vaikka asiattomia kommentteja kahvipöydässä, kun tuo esiin, että kumppaneita on useita tai haluaisi useita kumppaneita. Syrjintä on kiellettyä yhdenvertaisuuslain perusteella ja syrjintätapauksissa auttaa yhdenvertaisuusvaltuutettu. Vertaistuki on erinomainen apu tilanteen purkamiseen ja negatiivisten kokemusten kasautuessa terapia on auttanut monia. Kalvavan häpeän tai jatkuvan syyllisyyden kanssa ei kannata jäädä yksin.
Lastensuojeluilmoitukset – Valitettavasti hyvää tarkoittavat ihmiset tulkitsevat säännöllisesti erilaisuuden vaaralliseksi lapsille ja tekevät normista poikkeavista perheistä lastensuojeluilmoituksia. Kaikki lastensuojeluilmoitukset käsitellään. Useimmiten lastensuojelun ammattilaiset ovat asiantuntijoita, jotka hyvin tietävät, ettei lasten hyvinvointi riipu suhdemuodosta tai vanhempien seksuaalisuudesta, vaan lasten saamasta hoivasta, läsnäolosta ja rakkaudesta. He kuitenkin käytännössä näkevät työssään perheiden kirjon uusperheistä sateenkaariperheisiin, leskiperheisiin jne. Joskus asiantuntijoitakin joutuu valitettavasti kouluttamaan monisuhteisuudesta, joka voi olla erityisen stressaavaa tilanteessa, jossa perheen arkea ja elämää käydään läpi yksityiskohtaisesti. Sote-oppaamme on suositeltava työkalu tähän avuksi ja Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus tarjoaa neuvontaa myös ammattilaisille. Vertaistuki ja neuvonta ovat todella oleellisia apuja perheelle kokemuksesta selviämiseen.
Vihapuhe ja viharikokset – Vihaan perustuvat teot ovat viharikoksia ja vihapuhetta. Osa vihaan perustuvista teoista on rikoksia. Näitä ovat esimerkiksi kunnianloukkaus tai laiton uhkaus sekä kiihottaminen kansanryhmää, kuten monisuhteisia, vastaan. Osa taas on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista häirintää tai syrjintää. Lisätietoa: Setan sivuilta ja Oikeusministeriön esitteestä.
Viharikos tarkoittaa mitä tahansa rikosta, joka kohdistuu ihmiseen sen takia, että rikoksen uhri kuuluu johonkin vähemmistöryhmään. Viharikoksen peruste eli motiivi on vihamielisyys tai ennakkoluulot toista ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Monisuhteisten kohtaamat viharikokset ovat harvinaisia, mutta vakavimmillaan esimerkiksi läheisten tai sukulaisten tekemiä tappouhkauksia. Viharikokset jäävät usein piiloon ja siten niiden pohjalta ei voida tehdä vaikuttamista tai kouluttaa tukea tarjoavia tahoja. Yhdistys suositteleekin tekemään niistä aina rikosilmoituksen. Rikosuhripäivystys RIKU tarjoaa tukea ja apua viharistoksen uhreille.
Vihapuheella tarkoitetaan viestintää, joka ruokkii vihaa yksilöä tai ryhmää kohtaan. Vihapuhe on yksi suullisen väkivallan muoto. Vihapuhetta ovat häirintä ja kiusaaminen (esimerkiksi huorittelu), halventaminen, vahingoittamistarkoituksessa levitetyt juorut tai syrjäyttäminen tai työ-tai harrasteyhteisöistä ulos savustaminen. Verkkokiusaaminen on häirintää ja kiusaamista internetin eri kanavien kautta. Vihapuheen yleisimpiä muotoja ovat epäasiallinen nimittely, mutta työyhteisöstä savustamista ja syrjintää on myös raportoitu. Vertaistuki on erinomainen apu tilanteen purkamiseen ja negatiivisten kokemusten kasautuessa terapia on auttanut monia.